Suomen hellehistoria 1925-2020

Hellettä on määritelmällisesti silloin, kun päivän ylin lämpötila on jollakin mittausasemalla >= 25.1 astetta. Hellepäiväksi Suomessa on Ilmatieteen laitos määritellyt tilanteen, jossa edes yhdellä asemalla Suomessa esiintyy hellettä.

Koska määritelmä on sidottu havainnointiin edes jollakin mittausasemalla, on asemien määrän lisääntyessä todennäköisempää havaita jossain päin Suomessa paikallisesti hellerajan ylittänyt lämpötila.

Kun säähavaintoasemien dataa löytyy 1930-luvun alusta noin 20 asemalta digitoidussa muodossa, on raportoivia asemia nykyään noin 200. Tästä johtuen eivät hellehistorian vuodet ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Ilmatieteen laitoksen mukaan vanhan asemadatan digitointi tulee kestämään vielä vuosikymmeniä (kirjeenvaihto IL:n kanssa 21.6.2021), mikä on surullista historiallisen lämpötilakehityksen todentamisen näkökulmasta.

Mutta näistä puutteista huolimatta antaa hellehistorian tarkastelu mielenkiintoisen kuvan väitteelle onko hellepäivien määrä Suomessa lisääntynyt. Katsotaan siis mitä data kertoo.

Hellepäivät Suomessa vuosittain 1925-2020

Oheinen graafi on tehty kaikesta tällä sivustolla saatavilla olevasta Ilmatieteenlaitoksen virallisesta havaintohistoriasta. Graafi kattaa vuodet 1925-2020. Edellä mainitusta asemakattavuuden rajusta kasvusta johtuen löytää vuoden 1959 jälkeen jossain päin Suomea esiintyvä helle helpommin tiensä tähän datasettiin.

Näemme, että helteisyys oli korkeimmillaan 1930-luvun lopulta 1940-luvun puoleen väliin. 2000-luvulla on myös runsaasti helteisiä kesiä, mutta väliin mahtuu myös huomattavan viileitä kesiä, joita ei mahtunut vuosien 1936-1948 välille ainuttakaan.

Mittaushistorian 10 helteisintä kesää ovat:

  • Vuosi 1937 64 hellepäivää
  • Vuosi 2018 64 hellepäivää
  • Vuosi 2010 58 hellepäivää
  • Vuosi 2002 57 hellepäivää
  • Vuosi 1997 56 hellepäivää
  • Vuosi 2006 55 hellepäivää
  • Vuosi 1947 53 hellepäivää
  • Vuosi 1959 52 hellepäivää
  • Vuosi 2013 51 hellepäivää
  • Vuosi 1938 50 hellepäivää

Ja jälleen kerran täytyy muistuttaa edellisen perustuvan huomattavasti kasvaneeseen mittauspisteiden määrään. Analyysiä päivitetään lähiaikoina sisältämään vain 30-luvun asemat.

30 astetta ylittävät päivät Suomessa vuosittain

Jos toistamme tarkastelun, mutta otetaan rajaksi >= 30 astetta, saamme aikaan seuraavan graafin.

Näemme saman tuloksen kuin aikaisemmassa kuvassa. 1930- ja 1940-luku olivat helteisiä, kuten myös jotkin vuodet vuoden 2000 jälkeen.

Erot Ilmatieteen laitoksen omaan raportointiin

Osa hellepäivien raportoinnista vastaa täydellisesti Ilmatieteen laitoksen oma raportointia, mutta osa ei.

Erojen syyn selvittäminen vei jonkin aikaa, mutta löytyi ja syyt näihin eroihin ovat selkeät:

1) Ilmatieteen laitos on käyttänyt omassa hellepäivälaskennassaan listaamattomia asemia

Esimerkiksi vuoden 2002 päivätason vertailussa näkyy Ilmatieteen laitoksen listalla hellepäivistä kunakin päivänä asemia, joita ei ole listattu lainkaan heidän omalla asemalistallaan ja joista näinollen ei ole saatavissa dataa avoimen rajapinnan kautta. Esimerkkejä tällaisista asemista ovat:

  • Mietoinen Saari
  • Hattula Leteensuo
  • Ruotsinpyhtää Keitala

Miltään avoimen rajapinnan takaa löytyvältä asemalta ei löydy hellepäiviin yltäviä lämpötiloja esimerkiksi 5.9 ja 9.9.2002. Esimerkiksi aikaisemman Ilmatieteen laitoksen linkin takana mainittu Hattulan Leteensuon 5.9.2002 päivän ylin oli 25,2 astetta. Lähellä oleva – ja avoimen rajapinnan takaa löytyvä – Hattula Lepaa raportoi samalle päivälle vain 21,8 astetta – yli kolme astetta vähemmän.

Näyttää siltä, että avoimessa rajapinnassa on virhe tai rajoitus, jonka vuoksi yhtään jo raportointinsa lopettanutta sääasemaa ei löydy tätä kautta.

2) Data ei ole kaikilta osin saatavilla

Osassa asemia asema on Ilmatieteen laitoksen avoimen rajapinnan takana, mutta datakysely antaa joillekin päiville päivän korkeimmaksi lämpötilaksi arvon ”NA” – eli dataa ei ole saatavilla. Esimerkki tällaisesta on:

  • Kouvola Anjala 25-26.8.2002

Näiden datapuutteiden korjaaminen ei ole mahdollista ilman Ilmatieteenlaitoksen tekemiä korjauksia avoimen datan kattavuuden ja oikeellisuuden suhteen.

Puutteet eivät kuitenkaan muuta päätelmiä siinä mielessä, että 1930-1940-luvut ovat vertailukelpoisia nykypäivän kanssa – itseasiassa päinvastoin. 1930-1940-lukujen asemakattavuus on vielä huomattavasti vähäisempi kuin nykypäivän – myös ilman noita puuttuvia asemia ja asemien yksittäisiä tietoja.

Datan kattavuus huomioiden on vuosi 1937 selvästi helteisin vuosi viimeisen sadan vuoden aikana.

3 vastausta artikkeliin “Suomen hellehistoria 1925-2020

  1. Onko kukaan kysynyt tuota vuoden 2002 hellepäivien määrän oikeellisuutta Ilmatieteenlaitokselta? Onko se 65 vai 57 kpl?

    Tykkää

    1. Tämä hellehistoria on laskettu niistä asemista, jotka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta. Avoimen datan rajapinnassa on ominaisuus, ettei se palauta lainkaan tietoja jo lopettaneista asemista. Tämä ominaisuus on eskaloitu IL:lle ja he korjaavat sen varmaankin jollakin aikavälillä. Ajan tuon helletilaston uusiksi, kun rajapinta on korjattu.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: