Kevään ja vuoden lämpösummat vuosittain

Tällä sivustolla seurataan toukokuun ja vuoden lämpösummien kehittymistä tietyillä asemilla vuosittain. Graafit päivittyvät kerran kuukaudessa. Mikäli lämpösummien kehitys kiinnostaa muilta asemilta, lisää kommenttikenttään minkä aseman haluat nähdä tällä sivulla.

Helsinki Kaisaniemi

Helsingin Kaisemien aseman päivittäinen lämpötiladata on saatavilla vuodesta 1882 eteenpäin, joten graafit kattavat ajan 1882-nykyhetki.

Koko vuoden lämpösummat ovat nousseet selvästi 1800-luvun lopulta 1930-luvun lopulle. Tämän jälkeen ovat lämpösummat pysyneet hyvin tasaisena aina 2010-lukuun asti, jolloin ollaan noustu taas 1930-luvun lopun tasolle.

Vuoden 2022 luku päivittyy.

Savonlinna Punkaharju

Savonlinnan Punkaharjun aseman data on saatavilla vuodesta 1959 alkaen, joten graafit kattavat ajan tuosta eteenpäin.

Koko vuoden lämpösummat ovat nousseet vähitellen nykyaikaan nähden. Koska 1930-luvun tietoja ei ole saatavilla, on vaikea sanoa miten nykyaika vertautuu 1930-lukuun. Vuoden 2022 luku päivittyy.

Tuulivoiman tuotantoa Suomessa eri vuodenaikoina

Tämänkertainen kirjoitus liittyy ilmastoon vain välillisesti ja käsittelee varsinaisen ilmaston sijaan tuulivoiman tuotantoa Suomessa eri ajankohtina.

Tuulivoiman tuotanto vaihtelee voimakkaasti ja on vähimmillään vain muutama prosentti koko tuulivoimakapasiteetin yhteenlasketusta teoreettisesta kapasiteetista. Suurimmillaan tuotanto on noin 85% nimelliskapasiteetista, mutta useimmiten jotain näiden kahden ääripään väliltä.

Miten tuulivoiman tuotanto vastaa Suomen sähköntarpeeseen eri hetkillä?

Oheisesta graafia varten on ladattu Fingridin avoimesta datasta tuntikohtainen data Suomen sähköntuotannosta ja tuulisähkön tuotannosta ajalta 1.1.2021 – 12.12.2021. Scatterplot esittää pystyakselilla Suomen sähkön tarvetta MWh/h ja vaaka-akselilla tuulivoiman tuotantoa MWh/h. Jokainen yksittäinen piste esittää yhtä tuntia tältä ajalta. Graafin värikoodaus kuvaa mille kuukaudelle kyseinen tunti osuu.

Mitä kuvasta voidaan nähdä?

Kesällä sekä sähkön tarve että tuotanto on keskimääräistä vähäisempää. Merkittävä osa keskikesän tunneista keskittyy graafin vasempaan alanurkkaan. Talvella on tuotannon hajonta selvästi suurempaa kuin kesäisin – vuoden parhaat tunnit osuvat talviaikaan, mutta niin toisaalta myös suuri osa niistä heikoimmista.

Suomen sähköjärjestelmän kannalta ongelmallisimmat tunnit osuvat vasempaan ylänurkkaan. Näinä tunteina sähkön tarve on korkealla, mutta tuulivoiman tuotanto lähes olematonta. Nämä tunnit osuvat kaikki talviaikaan. Joulukuun alun 2021 pörssi-hinnaltaan hyvin kalliit tunnit löytyvät tumman sinisellä vasemmasta yläkulmasta.

Miksi nämä tunnit ovat haasteellisia? Energiaviraston arvio talven 2021-2022 suurimman sähkönkulutuksen aikaiselle Suomen sähköntuotannolle on 10700 MW. Suurimman kulutuksen aikaan on tuulivoiman tuotanto hyvin vähäistä, sillä tämä ajankohta osuu seisovan korkeapaineen aikaan, jolloin pakkanen on koko maassa kireää. Kun energiaviraston arvio sähkön tarpeesta huippukulutuksen aikaan on yli 15000 MW, jää Suomen sähköverkon toimivuus täysin tuontisähkön varaan. Tilanne on hallittavissa, jos kaikki siirtolinjat toimivat ja omassa tuotannossa ei ole vikatilanteita.

Joulukuun alussa 2021 oli sähkön pörssihinta jopa 1000 eur/MWh. Tuona hetkenä oli koko Suomen kaupallinen sähköntuotanto käytössä ja kaikki ulkomaanyhteydet toimivat normaalisti. Kuitenkin Baltiassa oli useita laitoksia huollossa ja myytävää Suomen markkina-alueelle ei ollut.

Toisella tavalla haasteellisia tunteja ovat oikean alanurkan tunnit; tunteja, jolloin tuulivoiman tuotanto on suurta, mutta sähkön tarve on hyvin vähäistä. Tällöin on vaara sähkön hinnan menemiseksi negatiiviselle puolelle. Negatiiviset tunnit aiheuttavat ongelmia muun sääriippumattoman tuotannon kannattavuudelle.

Vuonna 2022 on vastaava tuotantograafi seuraavan kuvan mukainen. Graafi päivittyy automaattisesti kerran viikossa.

Tuulivoiman tuotannon vertailu sähkön tarpeeseen Suomessa – päivittyvä graafi

Seuraavaa kuva esittää Suomen tuulivoimantuotannon käyttökertoimen histogrammia vuoden 2022 ajalta. Graafi päivittyy kerran vuorokaudessa. Histogrammista näkee miten suuri osa tunneista osuu alhaisille käyttökertoimille.

Asiaa voi tarkastella myös lämpötilan ja tuulivoiman tuotannon välisellä vertailulla. Seuraavassa kuvassa on otettu Helsingin tuntitason lämpötila ja verrattu sitä koko Suomen tuulivoiman tuotantoon kyseisen tunnin aikana.

Kuvasta nähdään, että mitä kylmempää Helsingissä on, sitä heikompaa on koko Suomen tuulivoiman tuotanto – kaikki hyvin kylmät tunnit eivät kuitenkaan ole tuotannoltaan aivan toivottomia. Vastaavasti myös hyvin korkeat lämpötilat kesällä korreloivat heikon tuulivoiman tuotannon kanssa. Eli käytännössä on kyse korkeapaineesta, jolloin ei tuule. Vuositason parhaat tuulivoimatunnit osuvat kaikki niille tunneille, jolloin Helsingin lämpötila on välillä 0-15 astetta.

Ensimmäisen kuvan graafi löytyy oheisen linkin takaa kuukausitasolla – yksi graafi per kuukausi. Lisäksi samasta paikasta löytyy tässä analyysissä käytetty R-koodi.

Jouluaaton lumitilanteen kehitys Suomessa

Joulu – tuo aika vuodesta, jolloin kaikki odottavat lunta maahan. Joulun lumitilanne on vaihdellut runsaasti erityisesti eteläisimmässä Suomessa vuodesta toiseen. Helsingissä ja muualla rannikolla ei lumipeite ole ollut itsestäänselvyys millään vuosikymmenellä.

Tarkastellaan hieman tarkemmin lumitilanteen kehitystä kolmessa eri paikassa: Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä.

Jouluaaton lumitilanne Helsingin Kaisaniemessä

Lumeton joulu ei ole ole Helsingin Kaisaniemessä millään muotoa harvinaisuus.

Vuodesta 1925 nykypäivään löytyy 35 lumetonta jouluaattoa. Lumisimmat joulut löytyvät 1960-luvulta, jolta löytyy vain yksi lumeton talvi ja keskimäärin eniten lunta.

Jos katsotaan valkoisten joulujen määrän kehitystä vuosikymmenittäin, niin saadaan aikaan seuraava kuva:

Valkoisten joulujen määrä on vaihdellut Helsingin Kaisaniemessä välillä 4-9 per vuosikymmen. Vähiten valkoisia jouluja – 4 kpl – on esiintynyt 1950- ja 2010-luvuilla. Kuvaajan pohjalta on vaikea väittää, että lumisten joulujen todennäköisyys olisi muuttunut mihinkään suuntaan. Vaihtelut vuosikymmenestä toiseen ovat suuria.

Jouluaaton lumitilanne Jyväskylässä

Jyväskylän osalta löytyy lumidata 1920-luvun puolesta välistä nykyhetkeen.

Vuodet eivät ole veljeksiä Jyväskylässäkään; lumitilanne on vaihdellut selvästi vuosikymmenestä toiseen. Selvästi lumisimpia vuosikymmeniä joulun aikaan olivat 1960-1980-luvut. Sen sijaan 1930-1950-luvut sekä 1990-2010-luvut ovat selvästi vähälumisempia.

Lumettomia jouluja on Jyväskylässä varsin harvoin: 1950- ja 2000-luvuilta niitä löytyy kaksi, 1970, 1990- ja 2010-luvuilta yksi. Jouluaaton lumitilanne on selvästi kehittynyt Jyväskylässä syklisesti. Luonnollinen vaihtelu näyttäisi olevan vallalla edelleenkin.

Jouluaaton lumitilanne Sodankylässä

Sodankylä on sen verran pohjoisessa, että jouluaaton lumettomuudesta ei ole pelkoa – lunta löytyy jouluaattona keskimäärin vajaat 40 cm joka joulu. Lumen määrä jouluaattona on pysynyt hyvin vakiona ja historian korkein lumimäärä on mitattu jouluaattona 2019. Vuonna 1938 oltiin kuitenkin Sodankylässä hyvin lähellä lumetonta joulua – lunta oli maassa jouluaattona vain 2 cm.

Entä kaikki muut kaupungit?

Valitettavasti Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta löytyy hyvin vähän aineistoa ajalta ennen vuotta 1959. Esimerkiksi Oulu, Tampere ja Turku loistavat poissaolollaan. Valitettavasti.

Koodi, jolla edelliset graafit on tehty löytyy täältä.

Suomen vakioitu hellehistoria 1925-2021

Aikaisemmassa kirjoituksessa luotiin Suomen hellehistoria välillä 1925-2021 käyttäen kaikkea Ilmatieteenlaitoksen saatavilla olevaa säähistoriaa. Tässä vertailussa kuitenkin vuosien välistä vertailtavuutta vääristää pahoin asemien määrän valtava kasvu: Kun Ilmatieteenlaitoksella on 1930-luvulta digitoitua dataa noin 30 asemalta, on asemien määrä vuonna 2020 noin 200. Mitä useampi asema on käytössä, sitä paremmin syntyy tilastomerkintä jossakin päin Suomea esiintyvästä paikallisesta helteestä.

Jotta asemamäärän kasvun aiheuttama vääristymä saadaan poistettua, on ohessa tehty hellehistoriasta uusi versio – tällä kertaa vakioidulla asemajoukolla koko aikavälille. Vertailuun on otettu mitään poistamatta kaikki ne asemat, jotka raportoivat 1930-luvulla ja joille löytyy edes jotakuinkin vastaava asema täydellä raportointihistorialla aina vuoteen 2022.

Käyttäen näitä yhteensä 34 eri asemaa, muodostuu hellehistoria seuraavanlaiseksi:

Tällä vakioidulla asemajoukolla saamme hellevuosien kärjen seuraavaksi:

VuosiHellepäiviä
193761
201860
199755
200654
201054
200252
194750
193849
193949
195949
197249

Listalta erottuu selvästi kaksi helteistä kautta: 1930-luku ja 2010-luku. Helteisin vuosi on 1937 ja vuosi 2018 heti perässä. 11-vuoden keskitetty liukuva keskiarvo on välillä 1935-1945 selkeästi 2010-lukua korkeammalla, sillä tuolle aikavälille ei osu yhtään kylmää kesää. Vuoden 2000 jälkeen tällaisia vähähelteisiä kesiä olivat 2008, 2012, 2015 ja 2017. Koko historian surkein kesä oli ylivoimaisesti kesä 1962.

Yli 30 asteen helteet

Vastaavasti, jos verrataan yli 30 asteen helteiden esiintymistä, on tilanne seuraava. Asemina käytetään samaa 34 aseman vakioitua joukkoa:

Tällä mittarilla helteisin vuosi oli vuosi 1941, jolloin 30 asteen helteitä havaittiin 20 päivän ajan.

Käytetyt asemat

Analyysissä käytetty asemaluettelo on seuraava:

Historiadatan asemakoodiKorvaava uusi asemaAseman nimi
1151029Maarianhamina
14100919Märket
101100932Hanko
205100955Salo Kärkkä
1101101065Turku
1104101103Kokemäki Peipohja
11121112Eura Kauttua
11801180Karkku
1304101151Hattula Lepaa
1506101196Heinola
100971100971Helsinki Kaisaniemi
1701101237Lappeenranta
2403101339Jyväskylä
2680101398Mikkeli Karila lentokenttä
2801101441Punkaharju Laukansaari
2902101459Tohmajärvi Kemie
3001101485Vaasa
3003101464Mustasaari Valassaaret
3201101503Kauhava
3301101520Ähtäri
3502101555Vesanto
3603101572Maaninka koeasema
3603101572Maaninka koeasema
3801101485Joensuu
4601101725Kajaani
4602101726Vierema Kaarakkala
5501101800Vaala Pelso
6201101908Ylitornio Portimojärvi
6801101886Kuusamo
7301101908Ylitornio Meltosjärvi
7401101920Rovaniemi lentokenttä
101932101932Sodankylä Tähtelä
9601102033Ivalo
9604102036Utsjoki

Huomattavan moni luetelluista sääasemista on siirtynyt lentokentille, millä on varmasti myös pieni vaikutus hellepäivien määrään.

Suomen lämpötilahistoria yhtenä pakettina

Onko tarvetta Suomen ilmastodatalle, jotta voit analysoida itse miten ilmasto on vuosien varrella muuttunut? Voit ladata kaikkien havaintoasemien havainnot yhtenä ainoana ZIP-tiedostona tästä.

Aineisto päivitetty 6.9.2022.

Mitä aineisto sisältää?

Tiedosto sisältää noin 2.8 miljoonaa havaintoriviä .csv-muodossa ja on kooltaan noin 150 MB. Aineisto ei lataudu Exceliin, sillä Excel tukee vain miljoonaa riviä. Tarvitset analyysiin jonkin toisen työkalun, kuten R-kielen.

Lisäksi paketissa on R-ohjelmointikielen ympäristöön ”load”-kommennolla sellaisenaan ladattava versio aineistosta.

Avoimen data rajapinnan kautta ladattu aineisto

Pakettiin on ladattu kaikkien Suomen sääasemien havainnot välillä 1959-2020 Ilmatieteen laitoksen avoimesta rajapinnasta. Avoimen rajapinnan kautta ei ole saatavilla vanhempaa aineistoa kuin vuodelta 1959.

Dataa analysoidessa on tullut ilmi, ettei Avoimen Datan rajapinta palauta ollenkaan asemadataa sellaisilta asemilta, jotka ovat poistuneet käytöstä ennen nykyhetkeä. Tämä on jonkinlainen rajoitus tai bugi tässä rajapinnassa ja tähän on pyydetty korjausta. Nämä asemat siis puuttuvat ja tälle ei voi mitään ennen Ilmatieteen laitoksen tekemää korjausta rajapintoihinsa.

Historiallinen mittausaineisto

Avoimen datan lisäksi on aineistossa mukana historiallista säädataa seuraavasti. Aineistot on liitetty osaksi kokonaisuutta.

Ilmatieteenlaitoksen 12.5.2021 toimittama aineisto

Tässä paketissa on aineisto seuraaville asemille.

  • Helsingin Kaisaniemi; aseman ID: 100971 data välillä 1844-1959
  • Sodankylä Tähtelä; aseman ID: 101932 data välillä 1908-1959
Ilmatieteenlaitoksen 18.6.2021 toimittama aineisto

Tämä toimitus sisälsi seuraavien asemien dataa ajalta 1920-1959. Kaikkien asemien aineisto ei ole saatavilla koko ajalta. Tämä paketti sisältää Ilmatieteen laitoksen kertoman mukaan kaiken digitoidun aineiston tältä väliltä. Vanhoja asemia on ollut enemmänkin, mutta tätä aineistoa ei ole vielä digitoitu ja näiden digitoinnissa voi kulua vielä jopa vuosikymmeniä.

Historiallisessa aineistossa käytetty alkuperäinen Ilmatieteen laitoksen käyttämä asemakoodi on kohdassa ”Asemakoodi”. Itse aineistoon olen vaihtanut Ilmatieteen laitoksen käyttämän uudemman asemakoodin silloin, kun asema on järkevästi yhdistettäväksi samaksi asemaksi. Aineistossa näkyy alkuperäinen vanha koodi, kun tällaista yhdistämistä ei ole voitu tehdä.

AsemakoodiUusi asemakoodiAseman nimiLonLatKorkeus merenpinnasta
1151029Maarianhamina19.5460.072
14100919Märket19.0860.183
101100932Hanko22.5759.465
205100955Salo Kärkkä23.0660.223
380380Inkoo Ålkila24.0660.0520
404404Tikkurila25.0460.1825
405405Tuusula Ruotsinkylä2560.2260
10801080Säppi majakka21.2161.296
11011101Turku22.1660.2716
11041104Kokemäki Peipohja22.1561.1637
11121112Eura Kauttua22.161.0653
11801180Karkku22.5961.2352
13031303Hattula Leteensuo24.1561.0488
1304101151Hattula Lepaa24.261.0789
13801380Hattula Parola24.2161.02102
1506101196Heinola26.0261.12100
17011701Lappeenranta28.1161.0498
20802080Yttergrund21.1861.593
2403101339Jyväskylä25.4462.14115
25802580Hankasalmi26.2562.23110
2680101398Mikkeli Karila lentokenttä27.1361.41100
2801101441Punkaharju Laukansaari29.1961.4878
2902101459Tohmajärvi Kemie30.2162.1490
30013001Vaasa21.4663.024
3003101464Mustasaari Valassaaret21.0463.255
3201101503Kauhava23.0163.0648
3301101520Ähtäri24.1362.32157
3502101555Vesanto26.2462.57127
3603101572Maaninka koeasema27.1963.0988
3603101572Maaninka koeasema27.1963.0985
38013801Joensuu29.3662.39118
38803880Joensuu29.4662.3681
46014601Kajaani27.464.16134
4602101726Vierema Kaarakkala27.1363.5200
54025402Ruukki Revonlahti25.0264.4148
5501101800Vaala Pelso26.2764.31113
62016201Ylitornio Portimojärvi23.5666.2370
67016701Taivalkoski28.1565.35209
68016801Kuusamo29.1365.59264
7301101908Ylitornio Meltosjärvi24.3866.3289
7401101920Rovaniemi lentokenttä25.566.34198
83028302Kittilä Pallasjärvi24.0968.01278
96019601Ivalo27.2568.37145
9604102036Utsjoki27.5270.0572

Lisään tällä sivulla julkaistuun dataan uusia vanhempia aineistoja sitä mukaan kun saan niitä Ilmatieteen laitokselta. Huomatkaa, että vanhemman datan laatutarkastus voi olla puutteellista. Päivitän aineistoa myös vuosittain niin, että aineistossa on aina vähintään edellinen vuosi kokonaisuudessaan.

Ilmatieteen laitoksen tietoja aineistosta:

1) Ilmatieteen laitos ei ota vastuuta päätöksistä, joita asiakas tekee saamansa palvelun perusteella.
2) Aineistoa käyttäessä on aineiston tai sitä sisältävän tai hyödyntävän palvelun yhteyteen
liitettävä maininta alkuperäislähteestä (Ilmatieteen laitos).

Kaiken aineiston (c) Ilmatieteen laitos. Vanhemman datan on toimittanut pyynnöstä FMI Ilmastopalvelu.

Suomen hellehistoria 1925-2020

Hellettä on määritelmällisesti silloin, kun päivän ylin lämpötila on jollakin mittausasemalla >= 25.1 astetta. Hellepäiväksi Suomessa on Ilmatieteen laitos määritellyt tilanteen, jossa edes yhdellä asemalla Suomessa esiintyy hellettä.

Koska määritelmä on sidottu havainnointiin edes jollakin mittausasemalla, on asemien määrän lisääntyessä todennäköisempää havaita jossain päin Suomessa paikallisesti hellerajan ylittänyt lämpötila.

Kun säähavaintoasemien dataa löytyy 1930-luvun alusta noin 20 asemalta digitoidussa muodossa, on raportoivia asemia nykyään noin 200. Tästä johtuen eivät hellehistorian vuodet ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Ilmatieteen laitoksen mukaan vanhan asemadatan digitointi tulee kestämään vielä vuosikymmeniä (kirjeenvaihto IL:n kanssa 21.6.2021), mikä on surullista historiallisen lämpötilakehityksen todentamisen näkökulmasta.

Mutta näistä puutteista huolimatta antaa hellehistorian tarkastelu mielenkiintoisen kuvan väitteelle onko hellepäivien määrä Suomessa lisääntynyt. Katsotaan siis mitä data kertoo.

Hellepäivät Suomessa vuosittain 1925-2020

Oheinen graafi on tehty kaikesta tällä sivustolla saatavilla olevasta Ilmatieteenlaitoksen virallisesta havaintohistoriasta. Graafi kattaa vuodet 1925-2020. Edellä mainitusta asemakattavuuden rajusta kasvusta johtuen löytää vuoden 1959 jälkeen jossain päin Suomea esiintyvä helle helpommin tiensä tähän datasettiin.

Näemme, että helteisyys oli korkeimmillaan 1930-luvun lopulta 1940-luvun puoleen väliin. 2000-luvulla on myös runsaasti helteisiä kesiä, mutta väliin mahtuu myös huomattavan viileitä kesiä, joita ei mahtunut vuosien 1936-1948 välille ainuttakaan.

Mittaushistorian 10 helteisintä kesää ovat:

  • Vuosi 1937 64 hellepäivää
  • Vuosi 2018 64 hellepäivää
  • Vuosi 2010 58 hellepäivää
  • Vuosi 2002 57 hellepäivää
  • Vuosi 1997 56 hellepäivää
  • Vuosi 2006 55 hellepäivää
  • Vuosi 1947 53 hellepäivää
  • Vuosi 1959 52 hellepäivää
  • Vuosi 2013 51 hellepäivää
  • Vuosi 1938 50 hellepäivää

Ja jälleen kerran täytyy muistuttaa edellisen perustuvan huomattavasti kasvaneeseen mittauspisteiden määrään. Analyysiä päivitetään lähiaikoina sisältämään vain 30-luvun asemat.

30 astetta ylittävät päivät Suomessa vuosittain

Jos toistamme tarkastelun, mutta otetaan rajaksi >= 30 astetta, saamme aikaan seuraavan graafin.

Näemme saman tuloksen kuin aikaisemmassa kuvassa. 1930- ja 1940-luku olivat helteisiä, kuten myös jotkin vuodet vuoden 2000 jälkeen.

Erot Ilmatieteen laitoksen omaan raportointiin

Osa hellepäivien raportoinnista vastaa täydellisesti Ilmatieteen laitoksen oma raportointia, mutta osa ei.

Erojen syyn selvittäminen vei jonkin aikaa, mutta löytyi ja syyt näihin eroihin ovat selkeät:

1) Ilmatieteen laitos on käyttänyt omassa hellepäivälaskennassaan listaamattomia asemia

Esimerkiksi vuoden 2002 päivätason vertailussa näkyy Ilmatieteen laitoksen listalla hellepäivistä kunakin päivänä asemia, joita ei ole listattu lainkaan heidän omalla asemalistallaan ja joista näinollen ei ole saatavissa dataa avoimen rajapinnan kautta. Esimerkkejä tällaisista asemista ovat:

  • Mietoinen Saari
  • Hattula Leteensuo
  • Ruotsinpyhtää Keitala

Miltään avoimen rajapinnan takaa löytyvältä asemalta ei löydy hellepäiviin yltäviä lämpötiloja esimerkiksi 5.9 ja 9.9.2002. Esimerkiksi aikaisemman Ilmatieteen laitoksen linkin takana mainittu Hattulan Leteensuon 5.9.2002 päivän ylin oli 25,2 astetta. Lähellä oleva – ja avoimen rajapinnan takaa löytyvä – Hattula Lepaa raportoi samalle päivälle vain 21,8 astetta – yli kolme astetta vähemmän.

Näyttää siltä, että avoimessa rajapinnassa on virhe tai rajoitus, jonka vuoksi yhtään jo raportointinsa lopettanutta sääasemaa ei löydy tätä kautta.

2) Data ei ole kaikilta osin saatavilla

Osassa asemia asema on Ilmatieteen laitoksen avoimen rajapinnan takana, mutta datakysely antaa joillekin päiville päivän korkeimmaksi lämpötilaksi arvon ”NA” – eli dataa ei ole saatavilla. Esimerkki tällaisesta on:

  • Kouvola Anjala 25-26.8.2002

Näiden datapuutteiden korjaaminen ei ole mahdollista ilman Ilmatieteenlaitoksen tekemiä korjauksia avoimen datan kattavuuden ja oikeellisuuden suhteen.

Puutteet eivät kuitenkaan muuta päätelmiä siinä mielessä, että 1930-1940-luvut ovat vertailukelpoisia nykypäivän kanssa – itseasiassa päinvastoin. 1930-1940-lukujen asemakattavuus on vielä huomattavasti vähäisempi kuin nykypäivän – myös ilman noita puuttuvia asemia ja asemien yksittäisiä tietoja.

Datan kattavuus huomioiden on vuosi 1937 selvästi helteisin vuosi viimeisen sadan vuoden aikana.

Ilmastodata helposti saatavassa muodossa

Tälle sivustolle on koostettu Suomen Ilmatieteen laitokselta vapaasti saatavissa oleva ilmastodata helposti tulkittaviksi graafeiksi ja analyyseiksi muokatussa muodossa. Kaikkea aineistoa on käytetty sellaisenaan ilman muutoksia.

Datan lähde on Ilmatieteen laitoksen Avoin Data vuodesta 1959 eteenpäin sekä erikseen Ilmatieteen laitokselta pyydetty data ajalta ennen vuotta 1959. Avoin rajapinta on lukittu antamaan ulos ainoastaan vuotta 1959 tuoreempaa aineistoa. Tästä syystä osa datasta on pyydetty erikseen ohi avoimen rajapinnan.

Miksi tämä sivusto on olemassa?

Ilmastieteen Laitoksen omat sivustot antavat varsin rajallisesti tietoa menneestä Suomen ilmastosta. Vaikkapa vuositilastot ovat saatavilla vain vuodesta 2000 eteenpäin. Tai vuoden korkeimmat lämpötilat vain vuodesta 1961 eteenpäin.

Tämän sivuston tarkoitus on antaa suodattamattomana kuva kaikesta dokumentoidusta Suomen ilmastosta sellaisena kuin se on saatavilla.

Vanhoja aineistoja tulee kuitenkin tulkita tietyllä varauksella; mittausmenetelmät, mittausasemien sijainnit ja tietojen lukuajankohdat ovat muuttuneet. Mutta perusasiat ovat säilyneet: Jos jossain päin Suomea mitattiin 1.7.1930 korkeimmaksi lämpötilaksi 32 astetta, on tämä edelleen tietyin rajoituksin vertailukelpoinen tilanne nykypäivään nähden.

Kaikkea tältä sivustolta löytyvää dataa on käytetty Ilmatieteen laitoksen Avoimen datan lisenssin mukaisesti.