Tällä sivustolla seurataan toukokuun ja vuoden lämpösummien kehittymistä tietyillä asemilla vuosittain. Graafit päivittyvät kerran kuukaudessa. Mikäli lämpösummien kehitys kiinnostaa muilta asemilta, lisää kommenttikenttään minkä aseman haluat nähdä tällä sivulla.
Helsinki Kaisaniemi
Helsingin Kaisemien aseman päivittäinen lämpötiladata on saatavilla vuodesta 1882 eteenpäin, joten graafit kattavat ajan 1882-nykyhetki.
Koko vuoden lämpösummat ovat nousseet selvästi 1800-luvun lopulta 1930-luvun lopulle. Tämän jälkeen ovat lämpösummat pysyneet hyvin tasaisena aina 2010-lukuun asti, jolloin ollaan noustu taas 1930-luvun lopun tasolle.
Vuoden 2022 luku päivittyy.
Savonlinna Punkaharju
Savonlinnan Punkaharjun aseman data on saatavilla vuodesta 1959 alkaen, joten graafit kattavat ajan tuosta eteenpäin.
Koko vuoden lämpösummat ovat nousseet vähitellen nykyaikaan nähden. Koska 1930-luvun tietoja ei ole saatavilla, on vaikea sanoa miten nykyaika vertautuu 1930-lukuun. Vuoden 2022 luku päivittyy.
Tämänkertainen kirjoitus liittyy ilmastoon vain välillisesti ja käsittelee varsinaisen ilmaston sijaan tuulivoiman tuotantoa Suomessa eri ajankohtina.
Tuulivoiman tuotanto vaihtelee voimakkaasti ja on vähimmillään vain muutama prosentti koko tuulivoimakapasiteetin yhteenlasketusta teoreettisesta kapasiteetista. Suurimmillaan tuotanto on noin 85% nimelliskapasiteetista, mutta useimmiten jotain näiden kahden ääripään väliltä.
Miten tuulivoiman tuotanto vastaa Suomen sähköntarpeeseen eri hetkillä?
Oheisesta graafia varten on ladattu Fingridin avoimesta datasta tuntikohtainen data Suomen sähköntuotannosta ja tuulisähkön tuotannosta ajalta 1.1.2021 – 12.12.2021. Scatterplot esittää pystyakselilla Suomen sähkön tarvetta MWh/h ja vaaka-akselilla tuulivoiman tuotantoa MWh/h. Jokainen yksittäinen piste esittää yhtä tuntia tältä ajalta. Graafin värikoodaus kuvaa mille kuukaudelle kyseinen tunti osuu.
Mitä kuvasta voidaan nähdä?
Kesällä sekä sähkön tarve että tuotanto on keskimääräistä vähäisempää. Merkittävä osa keskikesän tunneista keskittyy graafin vasempaan alanurkkaan. Talvella on tuotannon hajonta selvästi suurempaa kuin kesäisin – vuoden parhaat tunnit osuvat talviaikaan, mutta niin toisaalta myös suuri osa niistä heikoimmista.
Suomen sähköjärjestelmän kannalta ongelmallisimmat tunnit osuvat vasempaan ylänurkkaan. Näinä tunteina sähkön tarve on korkealla, mutta tuulivoiman tuotanto lähes olematonta. Nämä tunnit osuvat kaikki talviaikaan. Joulukuun alun 2021 pörssi-hinnaltaan hyvin kalliit tunnit löytyvät tumman sinisellä vasemmasta yläkulmasta.
Miksi nämä tunnit ovat haasteellisia? Energiaviraston arvio talven 2021-2022 suurimman sähkönkulutuksen aikaiselle Suomen sähköntuotannolle on 10700 MW. Suurimman kulutuksen aikaan on tuulivoiman tuotanto hyvin vähäistä, sillä tämä ajankohta osuu seisovan korkeapaineen aikaan, jolloin pakkanen on koko maassa kireää. Kun energiaviraston arvio sähkön tarpeesta huippukulutuksen aikaan on yli 15000 MW, jää Suomen sähköverkon toimivuus täysin tuontisähkön varaan. Tilanne on hallittavissa, jos kaikki siirtolinjat toimivat ja omassa tuotannossa ei ole vikatilanteita.
Joulukuun alussa 2021 oli sähkön pörssihinta jopa 1000 eur/MWh. Tuona hetkenä oli koko Suomen kaupallinen sähköntuotanto käytössä ja kaikki ulkomaanyhteydet toimivat normaalisti. Kuitenkin Baltiassa oli useita laitoksia huollossa ja myytävää Suomen markkina-alueelle ei ollut.
Toisella tavalla haasteellisia tunteja ovat oikean alanurkan tunnit; tunteja, jolloin tuulivoiman tuotanto on suurta, mutta sähkön tarve on hyvin vähäistä. Tällöin on vaara sähkön hinnan menemiseksi negatiiviselle puolelle. Negatiiviset tunnit aiheuttavat ongelmia muun sääriippumattoman tuotannon kannattavuudelle sekä vähitellen aiheuttavat hintakannibalisaation tuloksena ongelmia tuulivoiman kannattavuudelle itselleen.
Vuonna 2022 on vastaava tuotantograafi seuraavan kuvan mukainen.
Tuulivoiman tuotannon vertailu sähkön tarpeeseen Suomessa vuonna 2022
Vuoden 2023 vastaava graafi on seuraavanlainen. Graafi päivittyy automaattisesti päivittäin.
Seuraavaa kuva esittää Suomen tuulivoimantuotannon käyttökertoimen histogrammia vuoden 2022 ajalta. Histogrammista näkee miten suuri osa tunneista osuu alhaisille käyttökertoimille.
Vuoden 2023 vastaava päivittyvä graafi:
Alhaisen käyttökertoimen tunnit ovat koko vuoden tilastossa vallitsevia.
Kuukausitason käyttökerroingraafi seuraavana. Kuvasta näkee hyvin, että tuulivoima tuottaa keskimäärin enemmän talvella kuin kesällä. Kuitenkin kuten aikaisemmasta tuntitason tarkastelusta nähdään, ei kuukausitason tuotanto takaa mitenkään parempaa vastaavuutta tuotannon kanssa tuntitasolla.
Vuoden 2023 vastaava graafi. Graafi päivittyy päivittäin.
Vuositason käyttökertoimen kehitys
Vuositasolla tuulivoiman käyttökertoimen kehitys on ollut vuodesta 2017 nykypäivään seuraava:
Tuulisähkön hintakannibalisaatio
Tuulivoimatuotannon ominaisuuksiin kuuluu hintakannibalisaatio. Mitä enemmän tuulivoima tuottaa, sitä enemmän sähkön markkinahinta laskee sähkön ylituotannon vuoksi. Mikäli tuotanto nousee liian suureksi, laskee sähkön hinta nollan tuntumaan tai hieman sen alle, koska ylijäämäsähkölle ei yksinkertaisesti löydy ostajaa.
Seuraavassa kuvassa on vertailtu tuulivoiman tuotantoa vuonna 2022 tunneittain sähkön hintaan saman tunnin aikana. Vuoden 2022 kannibalisaation määrittelyä vaikeuttaa sähkön tuonnin ja ydinvoiman tuotannon vaihtelu: Tuonti Venäjältä loppui toukokuussa 2022 ja toisaalta Olkiluoto 3 on toiminut vaihtelevalla teholla syksyn aikana. Kokonaista vuotta hintakannibalisaation tarkkaan määrittelyyn ei ole saatavilla. Lisäksi on huomattava, että tuulivoimateho on kasvanut merkittävästi vuoden 2022 aikana.
Kuvasta kuitenkin huomataan, että vuoden 2022 aikana on tuulisähkön hintakannibalisaatio ollut erittäin voimakasta kun tuulisähkön tuotanto on ylittänyt noin 3300 MW tehon. Loppuvuodesta tähän vaikuttaa mm. mahdollinen Olkiluoto 3:n käynnistäminen (pahentaa kannibalisaatiota) sekä talven tulo, mikä lisää sähkön tarvetta enemmän kuin kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto lisää (vähentää kannibalisaatiota).
Vuoden 2023 vastaava graafi tulee olemaan mielenkiintoista katsottavaa. Vuonna 2023 rakennetaan vielä runsaasti lisää tuulivoimaa, mikä pahentaa kannibalisaatioefektiä jatkuvasti.
Kannibalisaatiota voidaan seurata myös vertaamalla tuulivoimatuotannon rahallista arvoa eri tuotantotasoilla ja kyseisen tunnin sähkön Spot-hintaa käyttäen. Tässä on huomioitava, että suuri osa tuulisähköstä myydään käytännössä ns. PPA-sopimuksilla suoraan ennalta sovitulla hinnalla, joka siis ei välttämättä vastaa Spot-hintaa.
Arvon kehitys laskettuna Spot-hinnan kautta kuitenkin antaa tietyn kuvan tuulisähkön arvosta ja tämä tulee varmasti jollakin aikavälillä vaikuttamaan myös PPA-sopimusten hintoihin.
Kuten tuulivoiman arvoa kuvaavasta graafista näkee, on tuulivoimatuotannon rahallinen arvo romahtanut 2800 MW tuotantotehon jälkeen. Hintakannibalisaation voi odottaa pahenevan merkittävästi vuonna 2023, kun tuulivoimateho kasvaa entisestään ja Olkiluoto 3 tuottaa luotettavaa perustehoa 1600 MW suurimman osan vuodesta.
Tuulivoimatuotannon ja lämpötilan välinen yhteys
Lopuksi vertailu lämpötilan ja tuulivoiman tuotannon välisestä yhteydestä. Seuraavassa kuvassa on otettu Helsingin tuntitason lämpötila ja verrattu sitä koko Suomen tuulivoiman tuotantoon kyseisen tunnin aikana.
Kuvasta nähdään, että mitä kylmempää Helsingissä on, sitä heikompaa on koko Suomen tuulivoiman tuotanto – kaikki hyvin kylmät tunnit eivät kuitenkaan ole tuotannoltaan aivan toivottomia. Vastaavasti myös hyvin korkeat lämpötilat kesällä korreloivat heikon tuulivoiman tuotannon kanssa. Eli käytännössä on kyse korkeapaineesta, jolloin ei tuule. Vuositason parhaat tuulivoimatunnit osuvat kaikki niille tunneille, jolloin Helsingin lämpötila on välillä 0-15 astetta.
Ensimmäisen kuvan graafi löytyy oheisen linkin takaa kuukausitasolla – yksi graafi per kuukausi. Lisäksi samasta paikasta löytyy tässä analyysissä käytetty R-koodi.
Joulu – tuo aika vuodesta, jolloin kaikki odottavat lunta maahan. Joulun lumitilanne on vaihdellut runsaasti erityisesti eteläisimmässä Suomessa vuodesta toiseen. Helsingissä ja muualla rannikolla ei lumipeite ole ollut itsestäänselvyys millään vuosikymmenellä.
Tarkastellaan hieman tarkemmin lumitilanteen kehitystä kolmessa eri paikassa: Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä. Graafit päivittyvät vuosittain joulupäivänä.
Jouluaaton lumitilanne Helsingin Kaisaniemessä
Lumeton joulu ei ole ole Helsingin Kaisaniemessä millään muotoa harvinaisuus.
Vuodesta 1925 nykypäivään löytyy 35 lumetonta jouluaattoa. Lumisimmat joulut löytyvät 1960-luvulta, jolta löytyy vain yksi lumeton talvi ja keskimäärin eniten lunta.
Jos katsotaan valkoisten joulujen määrän kehitystä vuosikymmenittäin, niin saadaan aikaan seuraava kuva:
Valkoisten joulujen määrä on vaihdellut Helsingin Kaisaniemessä välillä 4-9 per vuosikymmen. Vähiten valkoisia jouluja – 4 kpl – on esiintynyt 1950- ja 2010-luvuilla. Kuvaajan pohjalta on vaikea väittää, että lumisten joulujen todennäköisyys olisi muuttunut mihinkään suuntaan. Vaihtelut vuosikymmenestä toiseen ovat suuria.
Jouluaaton lumitilanne Jyväskylässä
Jyväskylän osalta löytyy lumidata 1920-luvun puolesta välistä nykyhetkeen.
Vuodet eivät ole veljeksiä Jyväskylässäkään; lumitilanne on vaihdellut selvästi vuosikymmenestä toiseen. Selvästi lumisimpia vuosikymmeniä joulun aikaan olivat 1960-1980-luvut. Sen sijaan 1930-1950-luvut sekä 1990-2010-luvut ovat selvästi vähälumisempia.
Lumettomia jouluja on Jyväskylässä varsin harvoin: 1950- ja 2000-luvuilta niitä löytyy kaksi, 1970, 1990- ja 2010-luvuilta yksi. Jouluaaton lumitilanne on selvästi kehittynyt Jyväskylässä syklisesti. Luonnollinen vaihtelu näyttäisi olevan vallalla edelleenkin.
Jouluaaton lumitilanne Sodankylässä
Sodankylä on sen verran pohjoisessa, että jouluaaton lumettomuudesta ei ole pelkoa – lunta löytyy jouluaattona keskimäärin vajaat 40 cm joka joulu. Lumen määrä jouluaattona on pysynyt hyvin vakiona ja historian korkein lumimäärä on mitattu jouluaattona 2019. Vuonna 1938 oltiin kuitenkin Sodankylässä hyvin lähellä lumetonta joulua – lunta oli maassa jouluaattona vain 2 cm.
Entä kaikki muut kaupungit?
Valitettavasti Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta löytyy hyvin vähän aineistoa ajalta ennen vuotta 1959. Esimerkiksi Oulu, Tampere ja Turku loistavat poissaolollaan. Valitettavasti.
Koodi, jolla edelliset graafit on tehty löytyy täältä.
Aikaisemmassa kirjoituksessa luotiin Suomen hellehistoria välillä 1925-2021 käyttäen kaikkea Ilmatieteenlaitoksen saatavilla olevaa säähistoriaa. Tässä vertailussa kuitenkin vuosien välistä vertailtavuutta vääristää pahoin asemien määrän valtava kasvu: Kun Ilmatieteenlaitoksella on 1930-luvulta digitoitua dataa noin 30 asemalta, on asemien määrä vuonna 2020 noin 200. Mitä useampi asema on käytössä, sitä paremmin syntyy tilastomerkintä jossakin päin Suomea esiintyvästä paikallisesta helteestä.
Jotta asemamäärän kasvun aiheuttama vääristymä saadaan poistettua, on ohessa tehty hellehistoriasta uusi versio – tällä kertaa vakioidulla asemajoukolla koko aikavälille. Vertailuun on otettu mitään poistamatta kaikki ne asemat, jotka raportoivat 1930-luvulla ja joille löytyy edes jotakuinkin vastaava asema täydellä raportointihistorialla aina vuoteen 2022.
Käyttäen näitä yhteensä 34 eri asemaa, muodostuu hellehistoria seuraavanlaiseksi:
Tällä vakioidulla asemajoukolla saamme hellevuosien kärjen seuraavaksi:
Vuosi
Hellepäiviä
1937
61
2018
60
1997
55
2006
54
2010
54
2002
52
1947
50
1938
49
1939
49
1959
49
1972
49
Listalta erottuu selvästi kaksi helteistä kautta: 1930-luku ja 2010-luku. Helteisin vuosi on 1937 ja vuosi 2018 heti perässä. 11-vuoden keskitetty liukuva keskiarvo on välillä 1935-1945 selkeästi 2010-lukua korkeammalla, sillä tuolle aikavälille ei osu yhtään kylmää kesää. Vuoden 2000 jälkeen tällaisia vähähelteisiä kesiä olivat 2008, 2012, 2015 ja 2017. Koko historian surkein kesä oli ylivoimaisesti kesä 1962.
Yli 30 asteen helteet
Vastaavasti, jos verrataan yli 30 asteen helteiden esiintymistä, on tilanne seuraava. Asemina käytetään samaa 34 aseman vakioitua joukkoa:
Tällä mittarilla helteisin vuosi oli vuosi 1941, jolloin 30 asteen helteitä havaittiin 20 päivän ajan.
Käytetyt asemat
Analyysissä käytetty asemaluettelo on seuraava:
Historiadatan asemakoodi
Korvaava uusi asema
Aseman nimi
1
151029
Maarianhamina
14
100919
Märket
101
100932
Hanko
205
100955
Salo Kärkkä
1101
101065
Turku
1104
101103
Kokemäki Peipohja
1112
1112
Eura Kauttua
1180
1180
Karkku
1304
101151
Hattula Lepaa
1506
101196
Heinola
100971
100971
Helsinki Kaisaniemi
1701
101237
Lappeenranta
2403
101339
Jyväskylä
2680
101398
Mikkeli Karila lentokenttä
2801
101441
Punkaharju Laukansaari
2902
101459
Tohmajärvi Kemie
3001
101485
Vaasa
3003
101464
Mustasaari Valassaaret
3201
101503
Kauhava
3301
101520
Ähtäri
3502
101555
Vesanto
3603
101572
Maaninka koeasema
3603
101572
Maaninka koeasema
3801
101485
Joensuu
4601
101725
Kajaani
4602
101726
Vierema Kaarakkala
5501
101800
Vaala Pelso
6201
101908
Ylitornio Portimojärvi
6801
101886
Kuusamo
7301
101908
Ylitornio Meltosjärvi
7401
101920
Rovaniemi lentokenttä
101932
101932
Sodankylä Tähtelä
9601
102033
Ivalo
9604
102036
Utsjoki
Huomattavan moni luetelluista sääasemista on siirtynyt lentokentille, millä on varmasti myös pieni vaikutus hellepäivien määrään.
Onko tarvetta Suomen ilmastodatalle, jotta voit analysoida itse miten ilmasto on vuosien varrella muuttunut? Voit ladata kaikkien havaintoasemien havainnot yhtenä ainoana ZIP-tiedostona tästä.
Aineisto päivitetty 6.9.2022.
Mitä aineisto sisältää?
Tiedosto sisältää noin 2.8 miljoonaa havaintoriviä .csv-muodossa ja on kooltaan noin 150 MB. Aineisto ei lataudu Exceliin, sillä Excel tukee vain miljoonaa riviä. Tarvitset analyysiin jonkin toisen työkalun, kuten R-kielen.
Lisäksi paketissa on R-ohjelmointikielen ympäristöön “load”-kommennolla sellaisenaan ladattava versio aineistosta.
Avoimen data rajapinnan kautta ladattu aineisto
Pakettiin on ladattu kaikkien Suomen sääasemien havainnot välillä 1959-2020 Ilmatieteen laitoksen avoimesta rajapinnasta. Avoimen rajapinnan kautta ei ole saatavilla vanhempaa aineistoa kuin vuodelta 1959.
Dataa analysoidessa on tullut ilmi, ettei Avoimen Datan rajapinta palauta ollenkaan asemadataa sellaisilta asemilta, jotka ovat poistuneet käytöstä ennen nykyhetkeä. Tämä on jonkinlainen rajoitus tai bugi tässä rajapinnassa ja tähän on pyydetty korjausta. Nämä asemat siis puuttuvat ja tälle ei voi mitään ennen Ilmatieteen laitoksen tekemää korjausta rajapintoihinsa.
Historiallinen mittausaineisto
Avoimen datan lisäksi on aineistossa mukana historiallista säädataa seuraavasti. Aineistot on liitetty osaksi kokonaisuutta.
Tämä toimitus sisälsi seuraavien asemien dataa ajalta 1920-1959. Kaikkien asemien aineisto ei ole saatavilla koko ajalta. Tämä paketti sisältää Ilmatieteen laitoksen kertoman mukaan kaiken digitoidun aineiston tältä väliltä. Vanhoja asemia on ollut enemmänkin, mutta tätä aineistoa ei ole vielä digitoitu ja näiden digitoinnissa voi kulua vielä jopa vuosikymmeniä.
Historiallisessa aineistossa käytetty alkuperäinen Ilmatieteen laitoksen käyttämä asemakoodi on kohdassa ”Asemakoodi”. Itse aineistoon olen vaihtanut Ilmatieteen laitoksen käyttämän uudemman asemakoodin silloin, kun asema on järkevästi yhdistettäväksi samaksi asemaksi. Aineistossa näkyy alkuperäinen vanha koodi, kun tällaista yhdistämistä ei ole voitu tehdä.
Asemakoodi
Uusi asemakoodi
Aseman nimi
Lon
Lat
Korkeus merenpinnasta
1
151029
Maarianhamina
19.54
60.07
2
14
100919
Märket
19.08
60.18
3
101
100932
Hanko
22.57
59.46
5
205
100955
Salo Kärkkä
23.06
60.22
3
380
380
Inkoo Ålkila
24.06
60.05
20
404
404
Tikkurila
25.04
60.18
25
405
405
Tuusula Ruotsinkylä
25
60.22
60
1080
1080
Säppi majakka
21.21
61.29
6
1101
1101
Turku
22.16
60.27
16
1104
1104
Kokemäki Peipohja
22.15
61.16
37
1112
1112
Eura Kauttua
22.1
61.06
53
1180
1180
Karkku
22.59
61.23
52
1303
1303
Hattula Leteensuo
24.15
61.04
88
1304
101151
Hattula Lepaa
24.2
61.07
89
1380
1380
Hattula Parola
24.21
61.02
102
1506
101196
Heinola
26.02
61.12
100
1701
1701
Lappeenranta
28.11
61.04
98
2080
2080
Yttergrund
21.18
61.59
3
2403
101339
Jyväskylä
25.44
62.14
115
2580
2580
Hankasalmi
26.25
62.23
110
2680
101398
Mikkeli Karila lentokenttä
27.13
61.41
100
2801
101441
Punkaharju Laukansaari
29.19
61.48
78
2902
101459
Tohmajärvi Kemie
30.21
62.14
90
3001
3001
Vaasa
21.46
63.02
4
3003
101464
Mustasaari Valassaaret
21.04
63.25
5
3201
101503
Kauhava
23.01
63.06
48
3301
101520
Ähtäri
24.13
62.32
157
3502
101555
Vesanto
26.24
62.57
127
3603
101572
Maaninka koeasema
27.19
63.09
88
3603
101572
Maaninka koeasema
27.19
63.09
85
3801
3801
Joensuu
29.36
62.39
118
3880
3880
Joensuu
29.46
62.36
81
4601
4601
Kajaani
27.4
64.16
134
4602
101726
Vierema Kaarakkala
27.13
63.5
200
5402
5402
Ruukki Revonlahti
25.02
64.41
48
5501
101800
Vaala Pelso
26.27
64.31
113
6201
6201
Ylitornio Portimojärvi
23.56
66.23
70
6701
6701
Taivalkoski
28.15
65.35
209
6801
6801
Kuusamo
29.13
65.59
264
7301
101908
Ylitornio Meltosjärvi
24.38
66.32
89
7401
101920
Rovaniemi lentokenttä
25.5
66.34
198
8302
8302
Kittilä Pallasjärvi
24.09
68.01
278
9601
9601
Ivalo
27.25
68.37
145
9604
102036
Utsjoki
27.52
70.05
72
Lisään tällä sivulla julkaistuun dataan uusia vanhempia aineistoja sitä mukaan kun saan niitä Ilmatieteen laitokselta. Huomatkaa, että vanhemman datan laatutarkastus voi olla puutteellista. Päivitän aineistoa myös vuosittain niin, että aineistossa on aina vähintään edellinen vuosi kokonaisuudessaan.
Ilmatieteen laitoksen tietoja aineistosta:
1) Ilmatieteen laitos ei ota vastuuta päätöksistä, joita asiakas tekee saamansa palvelun perusteella. 2) Aineistoa käyttäessä on aineiston tai sitä sisältävän tai hyödyntävän palvelun yhteyteen liitettävä maininta alkuperäislähteestä (Ilmatieteen laitos).
Kaiken aineiston (c) Ilmatieteen laitos. Vanhemman datan on toimittanut pyynnöstä FMI Ilmastopalvelu.
Hellettä on määritelmällisesti silloin, kun päivän ylin lämpötila on jollakin mittausasemalla >= 25.1 astetta. Hellepäiväksi Suomessa on Ilmatieteen laitos määritellyt tilanteen, jossa edes yhdellä asemalla Suomessa esiintyy hellettä.
Koska määritelmä on sidottu havainnointiin edes jollakin mittausasemalla, on asemien määrän lisääntyessä todennäköisempää havaita jossain päin Suomessa paikallisesti hellerajan ylittänyt lämpötila.
Kun säähavaintoasemien dataa löytyy 1930-luvun alusta noin 20 asemalta digitoidussa muodossa, on raportoivia asemia nykyään noin 200. Tästä johtuen eivät hellehistorian vuodet ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Ilmatieteen laitoksen mukaan vanhan asemadatan digitointi tulee kestämään vielä vuosikymmeniä (kirjeenvaihto IL:n kanssa 21.6.2021), mikä on surullista historiallisen lämpötilakehityksen todentamisen näkökulmasta.
Mutta näistä puutteista huolimatta antaa hellehistorian tarkastelu mielenkiintoisen kuvan väitteelle onko hellepäivien määrä Suomessa lisääntynyt. Katsotaan siis mitä data kertoo.
Hellepäivät Suomessa vuosittain 1925-2020
Oheinen graafi on tehty kaikesta tällä sivustolla saatavilla olevasta Ilmatieteenlaitoksen virallisesta havaintohistoriasta. Graafi kattaa vuodet 1925-2020. Edellä mainitusta asemakattavuuden rajusta kasvusta johtuen löytää vuoden 1959 jälkeen jossain päin Suomea esiintyvä helle helpommin tiensä tähän datasettiin.
Näemme, että helteisyys oli korkeimmillaan 1930-luvun lopulta 1940-luvun puoleen väliin. 2000-luvulla on myös runsaasti helteisiä kesiä, mutta väliin mahtuu myös huomattavan viileitä kesiä, joita ei mahtunut vuosien 1936-1948 välille ainuttakaan.
Mittaushistorian 10 helteisintä kesää ovat:
Vuosi 1937 64 hellepäivää
Vuosi 2018 64 hellepäivää
Vuosi 2010 58 hellepäivää
Vuosi 2002 57 hellepäivää
Vuosi 1997 56 hellepäivää
Vuosi 2006 55 hellepäivää
Vuosi 1947 53 hellepäivää
Vuosi 1959 52 hellepäivää
Vuosi 2013 51 hellepäivää
Vuosi 1938 50 hellepäivää
Ja jälleen kerran täytyy muistuttaa edellisen perustuvan huomattavasti kasvaneeseen mittauspisteiden määrään. Analyysiä päivitetään lähiaikoina sisältämään vain 30-luvun asemat.
30 astetta ylittävät päivät Suomessa vuosittain
Jos toistamme tarkastelun, mutta otetaan rajaksi >= 30 astetta, saamme aikaan seuraavan graafin.
Näemme saman tuloksen kuin aikaisemmassa kuvassa. 1930- ja 1940-luku olivat helteisiä, kuten myös jotkin vuodet vuoden 2000 jälkeen.
Erot Ilmatieteen laitoksen omaan raportointiin
Osa hellepäivien raportoinnista vastaa täydellisesti Ilmatieteen laitoksen oma raportointia, mutta osa ei.
Erojen syyn selvittäminen vei jonkin aikaa, mutta löytyi ja syyt näihin eroihin ovat selkeät:
1) Ilmatieteen laitos on käyttänyt omassa hellepäivälaskennassaan listaamattomia asemia
Esimerkiksi vuoden 2002 päivätason vertailussa näkyy Ilmatieteen laitoksen listalla hellepäivistä kunakin päivänä asemia, joita ei ole listattu lainkaan heidän omalla asemalistallaan ja joista näinollen ei ole saatavissa dataa avoimen rajapinnan kautta. Esimerkkejä tällaisista asemista ovat:
Mietoinen Saari
Hattula Leteensuo
Ruotsinpyhtää Keitala
Miltään avoimen rajapinnan takaa löytyvältä asemalta ei löydy hellepäiviin yltäviä lämpötiloja esimerkiksi 5.9 ja 9.9.2002. Esimerkiksi aikaisemman Ilmatieteen laitoksen linkin takana mainittu Hattulan Leteensuon 5.9.2002 päivän ylin oli 25,2 astetta. Lähellä oleva – ja avoimen rajapinnan takaa löytyvä – Hattula Lepaa raportoi samalle päivälle vain 21,8 astetta – yli kolme astetta vähemmän.
Näyttää siltä, että avoimessa rajapinnassa on virhe tai rajoitus, jonka vuoksi yhtään jo raportointinsa lopettanutta sääasemaa ei löydy tätä kautta.
2) Data ei ole kaikilta osin saatavilla
Osassa asemia asema on Ilmatieteen laitoksen avoimen rajapinnan takana, mutta datakysely antaa joillekin päiville päivän korkeimmaksi lämpötilaksi arvon “NA” – eli dataa ei ole saatavilla. Esimerkki tällaisesta on:
Kouvola Anjala 25-26.8.2002
Näiden datapuutteiden korjaaminen ei ole mahdollista ilman Ilmatieteenlaitoksen tekemiä korjauksia avoimen datan kattavuuden ja oikeellisuuden suhteen.
Puutteet eivät kuitenkaan muuta päätelmiä siinä mielessä, että 1930-1940-luvut ovat vertailukelpoisia nykypäivän kanssa – itseasiassa päinvastoin. 1930-1940-lukujen asemakattavuus on vielä huomattavasti vähäisempi kuin nykypäivän – myös ilman noita puuttuvia asemia ja asemien yksittäisiä tietoja.
Datan kattavuus huomioiden on vuosi 1937 selvästi helteisin vuosi viimeisen sadan vuoden aikana.
Tälle sivustolle on koostettu Suomen Ilmatieteen laitokselta vapaasti saatavissa oleva ilmastodata helposti tulkittaviksi graafeiksi ja analyyseiksi muokatussa muodossa. Kaikkea aineistoa on käytetty sellaisenaan ilman muutoksia.
Datan lähde on Ilmatieteen laitoksen Avoin Data vuodesta 1959 eteenpäin sekä erikseen Ilmatieteen laitokselta pyydetty data ajalta ennen vuotta 1959. Avoin rajapinta on lukittu antamaan ulos ainoastaan vuotta 1959 tuoreempaa aineistoa. Tästä syystä osa datasta on pyydetty erikseen ohi avoimen rajapinnan.
Miksi tämä sivusto on olemassa?
Ilmastieteen Laitoksen omat sivustot antavat varsin rajallisesti tietoa menneestä Suomen ilmastosta. Vaikkapa vuositilastot ovat saatavilla vain vuodesta 2000 eteenpäin. Tai vuoden korkeimmat lämpötilat vain vuodesta 1961 eteenpäin.
Tämän sivuston tarkoitus on antaa suodattamattomana kuva kaikesta dokumentoidusta Suomen ilmastosta sellaisena kuin se on saatavilla.
Vanhoja aineistoja tulee kuitenkin tulkita tietyllä varauksella; mittausmenetelmät, mittausasemien sijainnit ja tietojen lukuajankohdat ovat muuttuneet. Mutta perusasiat ovat säilyneet: Jos jossain päin Suomea mitattiin 1.7.1930 korkeimmaksi lämpötilaksi 32 astetta, on tämä edelleen tietyin rajoituksin vertailukelpoinen tilanne nykypäivään nähden.