Ilmatieteen laitoksen virallinen helletilasto alkaa vuodesta 1961 ja ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2023. Suomen hellepäivistä on kuitenkin mahdollista muodostaa pidempi aikasarja hyödyntämällä Ilmatieteen laitoksen julkaisemaa avointa dataa sekä erikseen saatua historiadataa.
Avoimen datan API-rajapinnasta havaintoaineistoa on saatavilla vuodesta 1959 alkaen. Tämä asettaa selvän rajoituksen pitkän aikavälin helletilastojen laatimiselle, sillä moni kiinnostava vertailuvuosi jää virallisen rajapinnan ulkopuolelle. Varhaisempien vuosien havaintoja on kuitenkin ollut mahdollista saada rajoitetusti Ilmatieteen laitoksen sääpalvelusta erillisen aineistopyynnön kautta.
Tässä esitetty helletilasto yhdistää nämä aineistot. Vuodesta 1959 eteenpäin tilasto perustuu Ilmatieteen laitoksen avoimeen dataan, ja sitä aiemmat vuodet perustuvat erilliseen historiadataan, joka on saatu Ilmatieteen laitokselta Excel-muodossa useita vuosia sitten. Käytettävissä olevan aineiston perusteella helletilasto voidaan muodostaa vuodesta 1925 alkaen. Tätä varhaisempien vuosien osalta havaintoverkon kattavuus jää niin puutteelliseksi, ettei vertailukelpoisen valtakunnallisen tilaston laatiminen ole enää mielekästä.
Tilasto on toteutettu interaktiivisena graafina, joka päivittyy kerran vuorokaudessa. Graafista voi tarkastella sekä kaikkien käytettävissä olevien mittausasemien perusteella laskettua hellepäivien määrää että vakioituun asemajoukkoon perustuvaa vertailukelpoisempaa aikasarjaa. Lisäksi graafi näyttää kuluvan vuoden hellepäiväkertymän, joten vuoden etenemistä voi seurata reaaliaikaisesti suhteessa aiempiin vuosiin. Päivittäiset lukemat voi ladata sekä kuvana että Excel-tiedostona.
Pitkissä helletilastoissa keskeinen ongelma on mittausasemien määrän muuttuminen. Suomen havaintoverkko on kasvanut ja muuttunut merkittävästi 1900-luvun alkupuoleen verrattuna. Vaikka sääasemia oli jo tuolloin paljon, suuri osa vanhoista havainnoista on edelleen digitoimatta ja sijaitsee paperimuodossa Ilmatieteen laitoksen arkistoissa. Tässä käytetty historiadata kattaa vain sen osan vanhoista havainnoista, joka on ollut saatavilla digitaalisessa muodossa.
Asemamäärän kasvu ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta, vaan sillä on suora vaikutus hellepäivien tilastointiin. Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan Suomessa on hellepäivä, jos vähintään yhdellä mittausasemalla päivän ylin lämpötila ylittää 25,0 astetta. Mitä enemmän mittausasemia tilastossa on mukana, sitä todennäköisempää on, että jokin niistä havaitsee hellelukeman paikallisen lämpötilapoikkeaman, mikroilmaston tai mittausympäristön erityispiirteen vuoksi. Näin mittausasemien määrän kasvu voi itsessään lisätä tilastoitujen hellepäivien määrää.
Tämän vuoksi pitkässä aikasarjassa ei riitä, että lasketaan hellepäivät kaikista saatavilla olevista havainnoista. Vertailukelpoisempi tarkastelu edellyttää, että asemajoukko vakioidaan ja eri vuosia verrataan samojen mittausasemien perusteella. Tällöinkään tuloksesta ei tule täydellisen vertailukelpoista, sillä mittausympäristöt, mittalaitteet ja asemien sijainnit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana.
Tuloksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi kaupunkilämpöilmiön voimistuminen sekä siirtyminen perinteisistä mittareista digitaalisiin mittalaitteisiin, jotka voivat havaita 25,0 asteen ylityksen eri tavalla kuin aiemmat mittausmenetelmät. Lisäksi useita maakuntakaupunkien havaintoasemia siirrettiin 1950–1960-luvuilla lentokenttien yhteyteen. Tällaiset muutokset voivat vaikuttaa paikallisiin lämpötilahavaintoihin ja sitä kautta myös hellepäivien määrään.
Tästä syystä tilastossa esitetään kaksi rinnakkaista näkökulmaa: kaikkien käytettävissä olevien havaintojen perusteella laskettu hellepäivätilasto sekä vakioituun asemajoukkoon perustuva tilasto. Ensimmäinen kertoo, kuinka monta hellepäivää havaintoaineistosta löytyy kullakin hetkellä käytettävissä olevalla asemaverkolla. Jälkimmäinen antaa paremman lähtökohdan pitkän aikavälin vertailulle.
Pitkä aikasarja tuo helteisiin myös historiallista perspektiiviä. Vuosi 1937 erottuu edelleen erittäin helteisenä vuotena. Kun tarkastelu aloitetaan vuodesta 1925 eikä vasta 1960-luvulta, viime vuosien helteisyys asettuu laajempaan yhteyteen eikä näyttäydy yhtä poikkeuksellisena kuin lyhyemmissä tilastoissa.
Käytetyt asemat
Analyysissä käytetty katkeamattoman sarjan asemaluettelo on seuraava:
| Historiadatan asemakoodi | Korvaava uusi asema | Aseman nimi |
| 1 | 151029 | Maarianhamina |
| 14 | 100919 | Märket |
| 101 | 100932 | Hanko |
| 205 | 100955 | Salo Kärkkä |
| 1101 | 101065 | Turku |
| 1104 | 101103 | Kokemäki Peipohja |
| 1112 | 1112 | Eura Kauttua |
| 1180 | 1180 | Karkku |
| 1304 | 101151 | Hattula Lepaa |
| 1506 | 101196 | Heinola |
| 100971 | 100971 | Helsinki Kaisaniemi |
| 1701 | 101237 | Lappeenranta |
| 2403 | 101339 | Jyväskylä |
| 2680 | 101398 | Mikkeli Karila lentokenttä |
| 2801 | 101441 | Punkaharju Laukansaari |
| 2902 | 101459 | Tohmajärvi Kemie |
| 3001 | 101485 | Vaasa |
| 3003 | 101464 | Mustasaari Valassaaret |
| 3201 | 101503 | Kauhava |
| 3301 | 101520 | Ähtäri |
| 3502 | 101555 | Vesanto |
| 3603 | 101572 | Maaninka koeasema |
| 3603 | 101572 | Maaninka koeasema |
| 3801 | 101485 | Joensuu |
| 4601 | 101725 | Kajaani |
| 4602 | 101726 | Vierema Kaarakkala |
| 5501 | 101800 | Vaala Pelso |
| 6201 | 101908 | Ylitornio Portimojärvi |
| 6801 | 101886 | Kuusamo |
| 7301 | 101908 | Ylitornio Meltosjärvi |
| 7401 | 101920 | Rovaniemi lentokenttä |
| 101932 | 101932 | Sodankylä Tähtelä |
| 9601 | 102033 | Ivalo |
| 9604 | 102036 | Utsjoki |